Tasaisuus

tänään syöty 610 kcal

aamupaino 59.0-59.2 väliltä

ja ihan hyvä mieli

Todella normaali, tasainen, mukava päivä takanapäin. Nyt väsymys jo painaa hartioita, viimeöinen uni oli vähän katkonaista mutta nukuin kuitenkin hyvin ja vieressä oli lohdullista nukkua. Aamulla ensimmäisenä join kahvia ja kävin tunnin reippaalla kävelylenkillä. Jännä huomata, miten aamulla yleensä nälkää ei tunnu eikä heikotustakaan oikein, vaikka illalla/yöllä olisi kärsinyt nälkäkivuistakin niin ettei pysty nukkumaan. Lenkillä meinasi välillä tuntua ettei pääse niin reippaasti eteenpäin kuin haluaisi, mutta se ei matkantekoa haitannut. En antanut haitata. Kuvittelin, kuinka jokainen askel on lähemmäs tavoitetta ja jatkoin reippailua. Raikas ulkoilma tuntui hyvältä pienestä lumipyrystä huolimatta ja oli ihana imeä päivänvaloa itseensä ja nauttia sen tuomasta energiasta.'

Katsoin pari jaksoa Supersize vs supereskinny- sarjaa ja täytyy sanoa, että olen vähän addiktoitunut. Jostakin syystä ruokaohjelmat ja varsinkin dokkarit liittyen ravitsemukseen ja vartaloon ovat kiinnostaneet minua aika nuoresta lähtien, eikä tuo sarja ole lainkaan poikkeus; se kun koskee noita molempia! Siitä saa sekä loistavaa thinspoa että hieman kontrastia omiin syömistapoihin ja itsevarmuutta jatkaa. Myös erilaiset ruokavaliot ja niiden vaikutukset ovat mielenkiintoisia. Sarjassa seurataan välillä myös syömishäiriöisten naisten elämää, mikä lisää kiinnostusta entisestään.

Sen lisäksi join paljon teetä, tein päivällä ruuan kuten yleensä, juttelin kavereiden kanssa puhelimessa ja puuhastelin kaikkea pientä kotona. Arkiaktiivisuutta tuli kerättyä tänään turhan vähän, mitä nyt kävelin tuon tunnin lenkin ja toisen pienen lenkin illalla keskustaan ja takaisin, mutta tuntuu että liikuntaa tuli tänään turhan vähän. Huomenna reippailen sitten hieman enemmän. Tutkiskelin myös lähialueen liikuntamahdollisuuksia, innostaisi käydä jossakin joogaamassa taas pitkästä aikaa tai muulla ohjatulla liikuntatunnilla, saisi ehkä vähän vaihtelua tähän touhuun. Mutta katsoo nyt.. omaan tahtiin lenkkeily on kuitenkin niin terapeuttista eikä sido aikatauluun ollenkaan.

Ihme ettei tänään ole ahdistanut ollenkaan. Oksentamis- ja ahmimisajatukset ovat ainakin toistaiseksi pysyneet poissa. Ja saavat luvan pysyäkin, en jaksa sitä hampaidenpilaamis-masennussuo- oravanpyörää enää yhtään, kun olen saanut itseni revittyä siitä jo käsivarrenmitan päähän. Nyt voin vain keskittyä laihtumaan.