torstai 27. helmikuuta 2014

Uupumus

aamupaino sama kuin eilen
mutta ei kai se joka päivä voikaan tippua
tämän päivän sana on uupumus


Olen niin väsynyt. Nukuin 10 tuntia, en jaksanut mennä kouluun ainoallekaan tunnille, söin lounaan kahdeltatoista vaikka ei oikeastaan ollut nälkäkään ja siihen asti olin ollut 18 tuntia syömättä. Rasvatonta total- jogurttia ja mustaherukoita, violetti marjaisa sekoitus näytti sievältä pienessä kulhossa. Minä en näytä sievältä tänään enkä huomenna enkä ennen kuin pääsen ensimmäiseen tavoitteeseeni, 55 kiloa, ja siitäkin on vielä matkaa seuraavaan jossa voisin tuntea olevani edes jotenkuten kelpoinen.

Ulkona vallitsee harmaa sää ja päässä harmaa mielentila. Olen lähdössä kaverin kanssa kahville piakkoin ja sen jälkeen hammaslääkäriin, sen jälkeen ajattelin tulla kotiin ja nukkua nukkua nukkua tai olla vain, en jaksa mitään. Huomenna on pienet illanistujaiset kavereiden kanssa ja kumma kyllä stressaan niitäkin, en haluaisi jäädä yöksi koska haluan kotiin, en halua loukkaantuneita katseita kun en jaksa kuitenkaan valvoa myöhään enkä tahdo olla riesaksi muutenkaan. Olen niin paljon omissa ajatuksissani välillä että tunnen olevani irti kaikesta, vaikea keskittyä mihinkään. Ja tällä hetkellä se päällimmäinen tunne on tämä helvetin väsymys, tahtoisin maata koko päivän sängyssä ja olla tekemättä yhtään mitään.

Voisin ostaa itselleni kukkia ja sytyttää kynttilöitä, siivota illalla koti kauniiksi ja nauttia siitä. Ehkä se piristäisi mieltä, antaisi vähän mukavaa tekemistäkin ja syyn viihtyä neljän seinän sisällä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro ajatuksistasi